Oireet ja toteaminen

Alopecia areata/totalis/universalis: hiuksettomuutta ja karvattomuutta aiheuttava ihotauti

Alopecian, pälvikaljun tyypillinen oire on overnight levitra läiskittäinen hiustenlähtö. Alopecia areata ei aina rajoitu päänahkaan, vaan karvoja saattaa lähteä myös parran alueelta, kulmakarvoista, silmäripsistä tai muualta kehosta. Kun hiukset katoavat koko pään alueelta, käytetään nimitystä alopecia totalis ja kun sekä hiukset että kehon ihokarvat katoavat kokonaan, käytetään nimeä alopecia universalis. Alopecia totalis ja alopecia universalis ovat sairauden harvinaisempia muotoja. Kun päänahka kaljuuntuu viivamaisesti hiusreunalta, käytetään tilasta nimeä ofiasis. Alopecia areata/totalis/universalis on luokiteltu tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi.

Läiskittäistä hiustenlähtöä, pälvikaljua esiintyy niin miehillä, naisilla kuin lapsillakin ja se voi puhjeta missä iässä tahansa. Pälvikaljun perussyy on edelleen tuntematon. Sen on kuitenkin todettu olevan yhteydessä atooppiseen yliherkkyyteen ja pienellä osalla potilaista pälvikaljua ja kaljuuntumista esiintyy myös suvussa. Stressin on arveltu joissain tapauksissa vaikuttavan sen alkamis- tai pahenemishetkeen

Sairauden oireet ja toteaminen

Alopecia areata, pälvikalju, alkaa yleensä ilman varoittavia tuntemuksia yhden tai useamman pyöreähkön, kaljun läiskän ilmaantumisena hiuspohjaan. Pälvikaljuun saattaa liittyä myös kynsien kasvuhäiriöitä: pieniä kuoppia kynsilevyllä, kynsien epätasaisuutta ja harjamaisia muutoksia kynsissä. Kynsien väri saattaa olla harmahtava. Toisinaan pälven syntyvaiheessa saattaa päänahassa esiintyä ärsytystä, kutinaa, arkuutta tai tunnottomuutta. Taudin kulku on yksilöllinen. Pälvi paranee yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa. Sairauden edetessä uusia pälviä saattaa syntyä 36 viikon välein. Lähellä toisiaan olevat pälvet saattavat sulautua yhteen, jolloin hiustenlähtö on nopeaa.

Varhaisimmat kudosmuutokset, joita voidaan todeta hiuspohjassa alopecia areatan alkuvaiheessa, ovat sidekudoksen rappeutuminen hiusnystyröiden ympärillä ja tulehdussolujen kerääntyminen alueelle. Hiusnystyrät pienentyvät vähitellen ja niiden ympärillä olevat hiussuonet surkastuvat, jonka seurauksena verenkierto huononee ja nystyn ravinnonsaanti vaikeutuu. Myös talirauhastoiminta päänahassa huononee ja sen seurauksena päänahka kuivuu. Hiusnystyt säilyvät toimivina kuitenkin pitkään, joten hiusten uudelleenkasvuun on mahdollisuuksia pitkäänkin kestäneessä sairaudessa.

Diagnoosi on yleensä helppo tehdä, sillä tautimuutokset ovat lähes aina tyypillisiä. Diagnoosin teossa auttavat ns. huutomerkkikarvat ja kynsimuutokset. Huutomerkkikarvoilla tarkoitetaan kaljun läiskän reunamilla kasvavia parin millin mittaisia katkenneita hiusten tynkiä, jotka ovat tyvestään kapenevia ja heikosti pigmentoituneita. Alopecia saatetaan sekoittaa päänahan sieni-infektioon. Epävarmoissa tapauksissa on syytä ottaa sieniviljely. Sieni-infektion läiskät hilseilevät, ovat selvästi tulehtuneita ja huutomerkkikarvat ja kynsimuutokset puuttuvat. Aikuispotilailla alopecia areata saatetaan sekoittaa mm. seborroiseen hiustenlähtöön, miestyyppiseen alopeciaan sekä hormonitoiminnan häiriöihin liittyvään hiustenlähtöön.

Alopecian ennuste on starlix for sale online arvaamaton, mutta tiettyjä viitteitä taudin kulusta on kuitenkin olemassa. Hiustenlähtö loppuu useimmilta potilailta yhtä yllättäen kuin se alkoikin ja hiukset kasvavat takaisin 70 %:lle vaikeusasteesta riippumatta. Noin joka kolmannella pälvet paranevat puolessa vuodessa ja joka toisella vuoden kuluessa. Kun hiukset kasvavat uudelleen, ovat karvat aluksi hentoja ja valkoisia, koska niistä puuttuu pigmentti. Vähitellen hius muuttuu normaaliksi. Noin yhdeksällä kymmenestä pälvikaljualueita saattaa ilmaantua jossain elämän vaiheessa uudelleen.

Keskimääräistä vaikeaoireisempi alopecia on silloin, kun pälvialueet laajenevat nopeasti, kulmakarvat ja silmäripset irtoavat ja potilaalla on kynsimuutoksia. Lapsuusiässä puhjenneen taudin ennuste on yleensä hieman huonompi kuin murrosiän jälkeen alkaneessa alopeciassa. Naisilla on jonkin verran parempi ennuste kuin miehillä.

Kaljuuntumisen ja karvattomuuden aiheuttamaa haittaa on pyritty vähättelemään. Kaljuuntumisella on kuitenkin vaikutusta sairastuneen minäkuvaan. Epävarmuus sairauden oireiden kulusta voi aiheuttaa potilaalle – ja myös hänen perheelleen - henkistä stressiä. Hiuksettomuuden tai karvattomuuden jatkuessa useita kuukausia, sopeutuminen ulkonäön muutokseen ja sen kanssa eläminen vaatii aikaa ja totuttelua. Kun sairastava alkaa päästä sinuksi oman itsensä kanssa, niin ympäristön kohtelu saattaa edelleen olla julmaa. Sairaus voi vaikuttaa haitallisesti sairastuneen sosiaaliseen elämään.

www.webcamcaptures.cc http://pornovideoshub.com